Hyvät blogieni lukijat ja Bodyswing.fi seuraajat. Kuten olette jo varmasti huomanneet, kirjoitukseni käsittelevät enemmän tai vähemmän oppilaiden kommenttien, sutkautusten ja heittojen kautta kummunneita aiheita, ilmiöitä ja tarinoita.
Itse koen nämä pelaajien, usein rohkeuttakin vaativat kommentit ja kysymykset erittäin inspiroivina ja tärkeinä pohtiessani entistä onnistuneenpaa opetustapaa, käytettäviä harjoitteita ja harjoituksien ohjelmointia. Kommentoinnit sisältävät aina jotain sellaista, jota on hyvä pohtia, vaikkakin ne olisi pilke silmäkulmassa ja huumorilla sanottu.
Tämä oppilaan kommentointi ylitti uutiskynnyksen, oli hauska ja samalla viiltävän todentuntuinen, että päätin kirjoittaa tarinan opetustilanteesta.
Tarina alkaa: Tapani mukaan ensimmäisellä Bodyswing- kurssitunnilla aloitamme rennossa ja hyvin sallivassa ilmapiirissä. Harjoitteissa haemme vapautettuja mailoja ja käsivarsia, osuman näkemistä, kehon kierron tuntemista, lantion kevyttä kiertoa, vartalonkierron tuottamaa vetovoimaa mailaan ja käsivarsiin ja mailan loppuasentoon heittämistä, rennolla gripillä jne.
Kaikki toiminta hakee luonnollisuutta ja ”heittoliikkeen” yleistä periaatetta ja mielikuvia. Pois pakottamisesta, jäkittämisestä, puristamisesta ja teoreettisten, miten se ja se pitää olla miettimisestä - ja mitä ei saa tehdä ylikontrolloinnista.
Huomasin, että naispelaaja joka osallistui kurssille, oli aluksi kovin hämmentynyt esittämiini mielikuviin, näyttämiini mallisuorituksiin ja harjoitteisiin. Hän tuli kuitenkin jonkin ajan kuluttua mukaan ja kas kummaa swingi alkoi kummasti toimia ja palloon osuttiin hienosti. Näin naamasta kuinka hämmentynyt hän edelleen oli, voiko swing toimia ja palloon osua näin hyvin tällaisilla ”antaa mennä rennosti vaan” tempuilla.
Otimme swingin videolle ja ihme oli tapahtunut, hyvin suuri osa teknistä elementeistä oli ihan kohdillaan.
Tämä olkoon alustuksena varsinaiseen oppilaan kommenttiin:
”Minulle on sanottu että on todella tärkeää, että alkuasennossa selkä pitää olla suora, pylly kurottaa korkealle baarin jakkaralle, palloa pitää katsoa nenänvartta pitkin, rinta rottingilla, grippi pitää olla tiukka ja pitävä, lantio ei saa liukua, polvikulmat eivät saa suoristua, pallo keskelle, stanssi suorana, paino tasaisesti molemmilla jalkaterillä, ei päkiöillä, maila kämmen leveyden etäisyydellä vasemman reiden keskikohdasta…,
ja "tiukat" kotiohjeet: älä nosta ja liikuta sitä päätä, älä niiaa, äläkä vedä sitä käsivartta koukkuun taakseviennissä!
Tunnin jälkeen oppilas nauroi makeasti sanoen, että hänelle oli aiemmin sellainen tieto, että swingissä kaiken pitää olla todella tarkasti kontrollissa ja by the book ja ettei olisi tullut mieleenkään antaa mennä vaan rennosti uskoen, että esimerkiksi mailan vapautuksella voi osua palloon tarkasti ja että rennot käsivarret voisivat mennä oikein ihan itsekseen.
Ja eihän noilla meiningeillä olisikaan mitenkään pystynyt oppimaan bodyswingiä, kun olotila oli jo alkuasennossa sellainen, ettei hengittämään pystynyt, selkää jännitti ja sitä back swingiäkin piti koko ajan tarkkailla, meneekö oikein.
Tulee väistämättä mieleen omat alkuajan kokemukset valmentajana. Kerrottiin ja luennoitiin paljon aloittelijoille swingteoriasta, perusteista ja pallon lentolaeista, sekä swingiin liittyvistä kriittisistä pisteistä. Aloittelijoille, joilla ei ollut mitään käsitystä, mielikuvaa ja osaamista, eikä tuntumaa swingliikkeestä ja itse swingaamisen ideasta.
Uskallan väittää, että suurin osa kerrotusta meni ohi, käsitettiin väärin, tai mielikuva oikeasta periaatteesta jäi hyvin vähäiseksi, tai jopa vääräksi. Teorian omaksuminen ja ymmärtäminen tarvitsee aina rinnalleen käytännön jonkinasteisen osaamisen yhdistettynä palloon osumiseen.
Opetimme siis enemmänkin golfia, kuin sen käytännön ideoita, tuntemuksia ja periaatteita.
Toki niitä käytännön toimiakin opeteltiin, mutta ikävä kyllä useat tärkeät tuntemukset, mielikuvat ja ideat swingistä jäivät väistämättä vähemmälle ja oppilaan itsensä hoksattaviksi ja löydettäviksi ajan puutteen vuoksi.
Kysymys kuuluu, olimmeko sittenkin lähteneet väärästä päästä ”puuta” opettamisessa.
Tottakai tietyt tekniikan yksityiskohdat, teorian tietämys, asetelmat ja asennot ovat tärkeitä kun pyritään mahdollisimman hyvin toimivaan ja tehokkaaseen suoritukseen, mutta kaiken toiminnan pohjalla ja taustalla pitää olla aina henkilökohtainen luonnollisuus, tietty rentous ja toiminnan ison kuvan, vartaloswingin periaatteen ymmärrys ja kohtuullinen osaaminen.
Kun swingaamisen periaate ja siihen liittyvä toiminnan idea on on kutakuinkin mielikuvissa ja käytännön hallinnassa, aletaan sitä swingiä sitten tarvittaessa säätämään ja hiomaan vieläkin paremmaksi.
Terveisin,
Turkka Stenlund
PGA Pro, LO, PO, GVT
Comments