Golfiin liittyy uskomattoman paljon erilaisia mielipiteitä ja uskomuksia. Eräs syvään juurtunut mielipide ja uskomus on se, että pelaajan ns. lyöntityylillä ei ole juurikaan väliä pelaamisen ja tuloksenteon kannalta. Onko asia näin?
Olisiko tyylillä sittenkin väliä? Mielestäni on!
Avaan hieman golfpelin perimmäistä tarkoitusta. Tarkoituksena on lyödä pallo mahdollisimman vähillä lyönneillä koko kentän läpi. Kentällä on yleensä 18 reikää eri mittaisilla etäisyyksillä toisiinsa. Pelattavan kentän pituus ns. linnuntietä vaihtelee 5000-6500 metrin välillä. Jokaisella reiällä on pieni reikä johon pallo on saatava. Siis 18 reikää. Kentälle on asettu ihannetulos, usein 72 lyöntiä johon pelaaja vertaa omaa tulostaan. Siis mitä lähemmäs tuota ihannetulosta, Par -tulosta, pelaaja pääsee sitä parempi hän on ollut. Yksinkertaista, eikö vain!?
Pelin luonteeseen kuuluu olennaisesti se, että pyritään kilvoittelemaan tuloksesta - joko oman ennätyksensä rikkomisesta, kilpailun tai kaverin voittamisesta. Tulokset kirjataan tarkoin ja ne ovat tärkeää todistusaineistoa arvioitaessa pelaajan tasoa ja osaamista. Tätä pisteiden tai lyöntimäärien tarkkaa ja intohimoista laskemista näkee kaiken tasoisilla ja ikäisillä harrastajilla. Tässä ei ole mitään väärää, tämähän on pelin tarkoitus. Parempi tulos, parempi pelaaja, hyvä mieli! Vai onko automaattisesti niin?
Valmentajan, opettajan silmin tässä on kuitenkin ristiriita. Toivotaan asioita joihin ei voida päästä. Verrataan tuloksia, lyöntipituuksia ja kaiken maailman tilastoja ammattilaisten tekemisiin. Tulee väkisin yrittämistä, kokeiluja, säätöjä ja kaikenmaailman “vippaskonsteja”. Etsitään jotain ahaa-elämystä, salaisuutta, teoriaa, tietokoneanalyysiä tai gurua.
Unohdetaan, että maailman huiput ovat kaikki aloittaneet lapsina, opetelleet mallioppimisen kautta ja tehneet pohjaliikkeet valmiiksi.
Opettajan, valmentajan filosofiaan liittyy vahvasti se ajatus, että ensin opetellaan tietyt yleisesti hyväksytyt lajitekniikat. Tekniikoiden hallintaan ja osaamiseen nivoutuu hyvin läheisesti myös tyyli miltä suorittaminen näyttää ulospäin.Tekninen osaaminen muodostaa myös tyylin. Minun näkemykseni mukaan voidaan siis päätellä, että tyyli kertoo teknisestä osaamisesta.
Mitä on tekniikka? Mitä se pitää sisällään? Mihin se perustuu? Miksi tekniikkaa tarvitaan?
Tekninen opetus perustuu malleihin, teknisiin ja fyysisiin periaatteisiin ja lainalaisuuksiin.
Suoritusta verrataan usein hyviin pelaajiin, jotka ovat tehneet myös pelissä hyvää tulosta. Näiden hyvien ja menestyneiden pelaajien lyöntejä on kuvattu, videoitu ja analysoitu monin eri tavoin. Suoritus on pilkottu pieniin osiin, niin kehon kannalta kuin myös mailan liikkeen kannalta. On mitattu tutkilla mailan vauhtia, kehon vauhtia ja pallon lentopituuksia, erilaisia kierteitä ym. ym.
Tästä on muodostettu johtopäätöksiä, jonka mukaan tiettyjen hyvien pelaajien toistuvat tekemiset ovat hyviä asioita peliin liittyvän tuloksenteon kannalta. Näistä hyvistä asioista on muodostettu kokonaiskuva, joka on pilkottu ns.kriittisiin pisteisiin.
Kun harrastaja pyrkii tekemään näitä pisteitä samankaltaisesti, yhdistäen ne kokonaisuudeksi voidaan arvioida miten hän onnistuu suhteessa hyvään pelaajaan.
Jos ollaan yhtä mieltä siitä, että hyvän pelaajan tekemiset, osaamisen yksityiskohdat ovat tärkeitä tuloksenteon kannalta, niin voimme varmaankin olla samaa mieltä siitä, että hyvä suoritus myös näyttää tietynlaiselta.
Oma johtopäätökseni on, että yleisesti hyväksytty ja sovittu tekniikka näyttää myös hyvältä! Tyyli ja tekniikka ovat siis aikalailla riippuvaisia toisistaan. On totta, että hyvinkin omintakeisella, “kotikutoisella” tyylillä/ tekniikalla voi saavuttaa erinomaisiakin tuloksia. Ainakin silloin tällöin, kotikentällä, tyynellä säällä, yksin tai parhaan kaverinsa kanssa, ilman numerolappua.
Tässä muutamia asioita, toiveita- ja toteamuksia joita olen pelaajilta ja oppilailtani kuullut:
Pelaamisen tulisi olla hauskaa, sen pitäisi edetä nopeasti ilman mitään turhia hässäköitä. Sujuvaa pelaamista.
Pelaamisen tulisi olla tasaista ja toistettavaa.
Olisi hienoa, jos tulisi useammin birdejä ja pareja. Händäri paranisi.
Voi kun saisi joskus sen pitkän lyönnin myös suoraan sinne mihin tähtäsin.
Tuli yritettyä liikaa, puristin ja jännitin.
Pituus ei ole mun ongelma, mistään lyönnistä ei vaan voi olla varma mihin se menee.
Joka toinen lyönti on duffi joka toinen toppi.
Listaa voisi jatkaa vielä pitkään. Kaikki nuo listassa olevat toteamukset liittyvät suurelta osin suoritustekniikkaan ja sen mukana kulkevaan tyyliin. Mukana on myös mentaalipuolen tekijöitä, jotka vaikuttavat erittäin ratkaisevasti suorituksen hallintaan- ja toteutukseen.
Opettajan toiminnan tavoitteena on auttaa pelaajaa saavuttamaan hänelle tärkeitä asioita.
Hyvä mieli, itsevarmuus, motivaatio tulla innolla harjoituksiin ja kentälle. Nauttimaan pelaamisesta! Jotta näihin tavoitteisiin päästään sujuvasti, suhteellisen pienellä ajankäytöllä, ilman sen suurempia heilahteluita tai takapakkeja, on opeteltava liikkeet oikein, tai ainakin melko oikein. Tehdään pohjat kunnolla. Asennoidutaan ja uskotaan siihen, että hyvän liikkeen osaamisen ja hallinnan kautta myös osumat paranevat, lyönnit pitenevät, suoristuvat, tuntuu mukavalta, etenee ja tuloskin paranee.
Terveisin,
Turkka Stenlund
PGA Pro, LO, GVT
Bodyswing Golf Academy
Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen ja taattuja tuloksia tuovan Bodyswing-opetusmetodin kehittäjä. Hän on toiminut golfin ammattivalmentajana yli 30 vuotta ja sitä ennen urheiluvalmentajana sekä useiden eri lajien kilpaurheilijana.
Turkka on toiminut useassa isossa golfseurassa Head Prona ja ollut mukana kehittämässä urheilulukio- sekä Golfliiton aluevalmennustoimintaa ja toiminut valmentajana muun muassa Vierumäen, Kisakallion ja Kuortaneen urheiluopistoissa.
Golfin lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.
Comments