Minulle tulee usein valmennukseen pelaajia, jotka haluavat lisätä lyöntiensä pituutta. Monet ovat etsineet lyönteihinsä lisää pituutta erilaisia lyöntitavoista osumakulmista ja lyöntiradoista, kokeilleet eri mailanvarsia ja painoisia mailoja, nopeuttaneet käsien vauhtia, ranteiden crossausta jne. Pituuden etsiminen on joskus mennyt aikamoiseksi hakemiseksi.
Aloitetaan yksinkertaisimmasta: mailan pään nopeus osumahetkellä on luultavasti yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat pallon lentopituuteen. Jos draiverin mailan pään nopeus on 100 mailia tunnissa, pallo lentää noin 230 metriä, jos kaikki muut tekijät ovat suunnilleen kohdallaan; 130 mph:n nopeudella pallo voi lentää n.300 metriä.
Pallon lentopituuteen vaikuttavat tietysti myös monet muutkin tekijät, joita en nyt lähtisi tässä blogissa yksityiskohtaisemmin selvittämään. Sen voin kertoa, että ehkä tärkeimpinä pidetään perinteisesti pallon lentolakeja, joita on 5 kpl. Jos olet joskus harjoitellut Trackmanin ja siihen liittyvien lukuisten muuttujien parissa, tiedät että tämä aihe saattaa mennä aikamoiseksi "hifistelyksi", jonka avaaminen vaatisi vähintään pienen opaskirjan.
Tarkastelen pituuteen liittyvää aihetta enemmänkin siltä kannalta miten kehon käsivarsien ja mailan olisi toimittava, jotta mailanpää saisi enemmän vauhtia ja näin ollen pallon lento lisää pituutta.
Teen parhaani pitääkseni asiat yksinkertaisina ja otan mukaan vain keskeisiä isoja kokonaisuuksia, jotka liittyvät ensisijaisesti kehon toimintoihin, toivoen, että jotkut innokkaat "golf friikit" eivät pahastu ja ymmärtävät, miksi teen näin.
Tarkastellaan ensin kokonaiskuvaa. Kehitetäänkö mailaan nopeutta käsivarsilla ja ranteilla, eli pitäisikö käsivarsien olla nopeat ja ranteiden kiertyä nopeasti osumahetkellä? Jos esimerkiksi rauta 7 lyödessä mailanpään nopeus on 70 mailia tunnissa osumahetkellä, pitääkö käsivarsien mennä suunnilleen samalla nopeudella? Mainitsin tämän karrikoidun esimerkin, koska kokemukseni mukaan melko monet pelaajat ajattelevat asian olevan näin.
Tarkastellaan sitten asiaa hieman toisesta näkökulmasta. Kuvitellaan, että vartalo on akseli, johon käsivarret ovat kiinnittyneet ja käsivarsien jatkeena on vaikkapa driveri. Jos akseli, eli vartalo pyörii, kiertyy nopeudella 30 mailia tunnissa ja käsivarret ovat kiinni vartalossa, käsivarret kiertyvät samalla nopeudella kuin vartalo, eli 30 mph. Millä nopeudella mailanpää kulkee, kun käsivarsien jatkona on n. 45 tuuman pituinen driveri? Vähintään kaksinkertaisella nopeudella, eli karkeasti arvioiden n. 60 mph.
No, tämä mailanpään vauhti ei useimmille varmaankaan riitä, eli miten voidaan nostaa mailanpään nopeus lähelle 90 mailia, tai 100 mailia, tai jopa suuremmaksi?
Tässä kohtaa mukaan tulee muutama muuttuja, ranne kyynärkulman toiminta, swingin pituus, laajuus ja kehän rata, sekä vartalonkierron nopeus ja sen ajoitus suhteessa käsivarsiin ja mailanpäähän.
Mitä pidemmälle pystymme pitämään ranne- kyynärkulman jyrkkyyden alasviennissä, sen parempi, ja sitä enemmän mailan laukeamiseen saadaan kulmakiihtyvyyttä, joka lisää mailanpään nopeutta.
2. Mailanpää menee taakseviennissä tiettyä isoa, laajaa rataa ja kehää, kun lähdemme alasvientiin mailanpään radan tulee tulla pienempää - ja supistuneempaa kehän rataa.
Tähän päästään kun vartalo lähtee kiertämään painosiirtokierrossa eteenpäin ja ranne- kyynärkulma vedetään kohti kylkeä ja pidetään se mahdollisemman jyrkkänä. Vähän ennen osumaa vasemman käsivarren ja mailanvarren kulma on oltava vähintään 90 astetta.
3. Jos tähän sitten lisätään vielä vartalon, akselin kiertonopeutta vaikkapa 10 mailia tunnissa, ollen siis n. 40 mailia tunnissa, ja ajoitusta siten, että vartalonkierron määrää lisätään suhteessa käsivarsiin ja mailanpäähän niin 100 mph saattaa hyvinkin onnistua.
Katso Olympiavoittaja Lydia Kon upea swing:
Pelkästään oikein toimivalla ranne- kyynärkulman toiminnalla, suorana osumassa pysyvillä käsivarsilla, eteenpäin kertyvällä painonsiirtokierrolla ja osumahetken lantiotuella voimme lisätä mailanpään nopeutta ja pallon lennon pituutta huomattavasti.
Esimerkkinä, kilpapelaajilla vartalo on kiertynyt, lantio n. 70 astetta, hartiat n.40 astetta lyönnin suuntaan ja mailan varsi on vielä vasemman käsivarren kanssa vähintään 90 asteen kulmassa, ja käsivarsi on huomattavan paljon vartalon takana juuri ennen osumahetkeä. Mailan laukeaminen osumaan tapahtuu siis hyvin lyhyessä ajassa, puhutaan tuhannesosa sekunneista.
Toinen esimerkki liittyy kaikkien tuntemaan Rory McIlroyhin, jonka mailanpään nopeus on parhaimmillaan 130 mailia tunnissa, ja pallon lentopituus driverilla n. 300m. Kehon kierron nopeudeksi osumahetkellä on mitattu 65 mph, eli kyllä sillä kropalla aika haipakkaa mennään.
Katso hieno videokooste: Rory McIlroyn swingeistä:
Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että lisäämällä taakseviennissä vartalon kiertojännitettä, latausta, alastuonnissa vartalon eteenpäin suuntautuvaa vartalonkierron nopeutta, säilyttämällä jyrkkä ranne- kyynärkulma, sen alas- ja sisäänveto rata, rento otekovuus mailasta, ja lantiotuki osumahetkellä, sekä ajoittamalla vartalon kierto aikaisemmaksi suhteessa käsivarsiin ja mailanpäähän, tulet saamaan varmuudella lisää nopeutta mailanpäähän ja pituutta lyöntiin.
Jos kamppailet sen kanssa, miten ja millä lihaksilla, kehon esivirittämisellä, elastisen energian käyttöönotolla, harjoitteilla ja menetelmillä vartalon oikea- aikaisuuteen, liikeratoihin ja nopeuteen päästään, sinun kannattaa kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen, tai harkita jopa käytännön valmennusta.
Terveisin,
Turkka Stenlund
PGA Pro, LO, GVT
Turkka Stenlund on golfvalmennuksen rautainen ammattilainen ja taattuja tuloksia tuovan Bodyswing-opetusmetodin kehittäjä. Hän on toiminut golfin (PGA) ammattivalmentajana yli 30 vuotta ja sitä ennen urheiluvalmentajana sekä useiden eri lajien kilpaurheilijana.
Turkka on toiminut useassa isossa golfseurassa Head Prona ja ollut mukana kehittämässä urheilulukio- sekä Golfliiton aluevalmennustoimintaa ja toiminut valmentajana muun muassa Vierumäen, Kisakallion ja Kuortaneen urheiluopistoissa.
Golfin lisäksi Turkka on toiminut liikunnanopettajana ja liikunnanohjaajana, liikuntakasvatusupseerina, kouluttajana, liikuntatuotteiden kehittäjänä sekä miekkailu-, hiihto- ja triathlonvalmentajana.
Lisää tietoa ja tarkempi CV valmentajasta
Tutustu myös harjoitevideoihin
Comments